Opiskelu Brasiliassa

Hei! Ajattelin tällä kertaa kertoa teille hieman opiskelusta täällä Brasiliassa. Oon opiskellu täällä nyt noin kuukauden ja tähän alkaa pikkuhiljaa tottua. Koulu, jossa opiskelen on PUCPR eli Pontifical Catholic University of Paraná. Tää koulu on äänestetty parhaimmaksi yksityiseksi kouluksi Paranan alueella. Koulu tarjoaa yli 60 erilaista tutkintoa viidellä eri kampuksella. Opiskelijoita täällä on yli 30 000. 

Kampus, jossa mä opiskelen on myös tosi iso, ainakin verrattuna mun kouluun Seinäjoella (SeAmk). Mun koulu sijaitsee Curitibassa, Prado Velhon alueella. Tästä on muutaman kilometrin matka keskustaan ja koulumatka taittuu helposti bussilla. Koulun ympäristö ei oo kauheen turvallista, sillä tässä ihan lähellä on yks favela, eli ns. slummialue. Itellä ei oo kyllä tullut vielä mitään uhkaavia tilanteita vastaan, mut täytyy olla tosi tarkka kaikista arvotavaroista (kännykkä, läppäri, rahat, kamera yms.) kun kävelee kaduilla.

Kampuksella on myös iso kirjasto, kirkko, pankki, uimahalli, urheiluhalli ja kuntosali. Varsinaista kouluruokalaa täällä ei ole, mutta koulun sisällä on erilaisia ravintoloita joista voi ostaa ruokaa. Koulun läheisyydessä on erilaisia buffet -paikkoja, joissa me yleensä käydään syömässä. Ja koulua vastapäätä on myös kaksi baaria, joissa opiskelijat käyvät kaljalla koulupäivän jälkeen tai tuntien välissä. 

Sitten siihen opiskeluun! Koulu alkoi orientaatiotilaisuudella, jossa käytiin ihan perusasioita läpi. Seuraavina päivinä tavattiin kurssien opettajia ja valittiin lopulliset kurssit tälle lukukaudelle. Kurssivalikoimasta ei löytyt suoranaisesti mun tutkintoon (kulttuurituottaja) sopivia opintoja, mutta valitsin 6 eri kurssia mm. business ja design -opintoja. Kaikilla kursseilla opetus on englanniksi, mut jos osaa tarpeeks hyvin Portugalin kieltä, niin kurssitarjonta on laajempi. Täällä suurin osa vaihtareista opiskelee liiketaloutta tai arkkitehtuuria, mut sit on näitä muutamia muita jotka opiskelee jotain ihan toista alaa. 

Meillä ei ekalla viikolla koulussa ollut mitään tutustumisleikkejä tai muuta ohjemaa vaihtareille, mutta paikalliset opiskelijat järjestivät ekan viikon aikana erilaisia tapahtumia ja illanistujaisia meille vaihto-opiskelijoille. Itse osallistuin niistä muutamaan ja pääsin tutustumaan vähän paremmin muihin vaihtareihin. Täällä vaihtareista noin 80 % on ranskalaisia ja loput on sitten saksalaisia, italialaisia, meksikolaisia, columbilaisia yms. Ja sit on se yks suomalainen. 

Brazilian Cuisine -kurssi on ehdottomasti yks mun lemppareista!

Ennen kuin tulin tänne kouluun, meillä oli mahdollisuus tutustua paikallisiin opiskelijoihin ja valita oma tutor. Mulla kävi tosi hyvä tuuri, kun löysin niin mukavan tutorin. Meistä tuli hyviä ystäviä ja hän on auttanut mua tosi paljon kaikessa. En tiiä miten olisin hankkinu esim. mun brasilialaisen henkilönumeron tai ostanut bussikortin. 

Täällä on myös koulun oma "opiskelijajärjestö", joka järjestää mm. retkiä meille vaihtareille. Tehtiin muutama viikko sitten retki Ilha do Mel:iin, joka on saari tässä lähistöllä. Saari oli tosi kaunis ja meillä oli kivaa! Kierreltiin saarta, uitiin meressä, käytiin syömässä ja tehtiin yöllä nuotio rannalle. Oltiin myös viikko sitten Morro do Canal -vuorella, kiivettiin vuoren huipulle ihastelemaan maisemia, jotka olivat ihan sanoinkuvailemattoman kauniit!

Mut opiskelu täällä ei oo pelkästään retkeilyä ja juhlimista. Täytyy oikeesti opiskella ja valmistautua tunneille, jos haluaa suorittaa kurssit hyvin. Itellä varsinki toi englannin kielellä opiskelu tuottaa välillä hankaluuksia ja vaatii enemmän aikaa esim. jos täytyy lukea opettajalta saatua materiaalia tai valmistella presentaatiota. Koulupäivät on aika pitkiä. Esimerkiks, manaantaina mulla alkaa koulu klo 8.00 ja loppuu 17.30. Oppitunnit on pitkiä, yleensä joku 2-3h ja meillä on yks tauko siinä välissä. Opettajat täällä on mukavia ja rentoja, niinku kaikki muutkin Brasilialaiset ihmiset. Omituisinta tällaiselle suomalaiselle on ehkä se, että opettajat puhuvat tosi avoimesti ja "koskettelevat" oppilaita. Yks opettaja toi myös tunnin alussa mulle ja toiselle opiskelijalle suklaata. Ja kun meillä on tuntien välissä tauko, mennään joskus opettajan kanssa yhdessä kahville. Täällä opettajat ovat myös tosi avuliaita. Jos tarviit apua jossakin, vaikka ihan arkielämän asioissa, niin ei tarvi yhtään miettiä että uskaltaako kysyä opettajalta apua vai ei.  

Mutta tällain tiivistettynä, minkälaista opiskelu on Brasiliassa? Sanoisin, että näin 4 viikon kokemuksen jälkeen, opiskelu ei oo yhtä vaativaa ku Suomessa ja toiseks, suomessa koulutuksen taso on paljon korkeemmalla, joten sitä on vaikee päihittää. Mutta en valita, tää opiskelutyyli sopii mulle hyvin!

Jos tuli mieleen jotain kysymyksiä liittyen opiskeluun täällä, niin kysy ihmeessä! 

Olá!

Nyt on tullut aika herättää blogi taas uudelleen henkiin! Miksi sitten näin? No sen takia, että haluan ikuistaa mun vaihto-opiskelun Brasiliassa ja jakaa mun arkea tämän blogin kautta mun ystäville ja läheisille. Tästä saattaa myös olla jossain vaiheessa hyötyä niille, jotka ovat harkinneet vaihtoon lähtemistä, tai joita kiinnostaa tietää millaista elämä on Brasiliassa tällee suomalaisen näkökulmasta. Kirjoittelen tänne siis lähinnä kuulumisia ja lisäilen mahdollisimman paljon kuvia. Vastailen myös mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia tulee mieleen!

Mitä nyt sitten oikein tapahtuu ja miksi menen juuri Brasiliaan?

No, ensinnäkin, mä oon jo kauan miettinyt että haluan jossain vaiheessa opintoja lähteä pois suomesta ja kokeilla miltä tuntuis opiskella ja asua jossain ihan muualla.  Mä sitten tosissani suuntasin kouluni kv-toimistoon keväällä 2017, jolloin ilmoitin kiinnostukseni tästä vaihto-opiskelusta. Silloin ei vielä saatu asiaa eteenpäin ja melkein jo luovuin koko ajatuksesta. Kesän jälkeen palasin sitten kouluun ja yllättäen kv-vastaava laittoi mulle viestiä et olisinko vielä kiinnostunut lähtemään vaihtoon. No siis tottakai! 

Siitä sitten alkoi vaihto-opiskelujen suunnittelu ja mielessä pyöri monia eri kohteita. Aluksi olin ihan varma että lähden espanjaan, mutta haaveet tästä vaihtoehdoista kaatuivat siihen, että mun kielitaito ei ollut riittävä. Sitten mulle ehdotettiin muita euroopan maita, kuten; Latvia, Liettua, Saksa, Itävalta, joissa pärjäisi englannin keilellä.... mutta ei ne oikeen saanut mussa aikaan minkäänlaista kiinnostusta. Sitten mainittiin Brasilia ja saman tien mun päässä alkoi soida samba ja tunsin suurta innostusta tätä paikkaa kohtaan. Iloiset ihmiset, lämpimät ilmat, kiehtova ja erilainen kulttuuri, samba ja bossa nova, hyvä ruoka.. Please, take me there!

Kaiken miettimisen jälkeen, lampsin takaisin kv-toimistolle ja laitettiin vaihtohakemuset menemään PUCPR:ään (The Pontifical Catholic University of Paraná), joka on yksityinen koulu, Curitibassa. Sitten vaan odoteltiin viestiä, että hyväksytäänkö mua sinne vai ei. Meni varmaan 3-4 viikkoa, kunnes sähköpostiin tuli viesti koululta. JEEEEEEE, mä pääsin sinne! Iha huikeeta. Olo hakemusken jälkeen oli jännittynyt, sekava ja ihan hiton innostunut!

Mut niinku varmaa suurin osa tietää, niin ei se Brasilia oo pelkkää jeejeetä ja mahtavaa, vaan siellä on tosi paljon rikollisuutta. Tätä asiaa piti myös punnita tän hakuprosessin aikana. Täytyy vaan pitää järki päässä ja välttää yksin liikkumista, niin on parempi mahdollisuus palata kotiin hengissä. :D

Tällä hetkellä mun lähtöön on enään viikko. Lennän aluksi Rio De Janeiroon ja mun veli Jone on lähdössä saattomatkalle mukaan. Lomaillaan sellanen kymmenen päivää Riossa, muun muassa Sambakarnevaalitunnelmissa, jonka jälkeen lennän mun kotikaupunkiin Curitibaan. Opiskelut alkaaki sitte 20. helmikuuta. IIKS!

Tässä on ollut myös paljon kaikenlaista järjestelyä ton vaihdon suhteen. Viisumin hakua, papereiden pyöritystä, kämpän etsintää, kielen opettelua yms..  Näistä valmisteluista ja tulevasta opiskelupaikastani tulen kertomaan vielä myöhemmin! Siihen asti, Adeus! :-)

What's upp?

Niin se joululomakin vain vierähti! Kaikenlaista tuli tehtyä, meillä oli muunmuassa muutama keikka, näin kavereita, juttelin äitin kans henkeviä, shoppailin, kävin kahvilasssa, sain tarot-tulkinaan, leivoin pari juustokakkua, laitoin työhakemuksia, treenattiin biisejä ja äänitettiin yks joululaulu studiolla ja sit oli yhden ystävän babyshowerit. Lomailua kesti sellaiset 3-4 viikkoa ja mulla alkoi siis koulu vasta tällä viikolla. Kolme päivää oon nyt ollut koulussa ja ei oo tuntunut pahalta vielä ainakaan. Ainut asia mikä on hieman häirinnyt, on ollut se että mun kämppä on ollut varmaan yhtä kylmä kuin pyörävarasto. Patteri ei oo toiminut ja täällä on rampannut jo huoltomiehiä kolmena päivänä. Mutta tänään se saatiin vihdoin ja viimein taas toimimaan! Sairastuin viime viikonloppuna myös flunssaan, ja se ei ainakaan ole helpottunut täällä kylmässä kammiossa. Aloitin myös herkkulakon tällä viikolla ja mun oli tarkotus myös käydä salilla ja lenkillä mut en oo viittinyt kipeenä mennä.

Jos miettii tätä alkanutta vuotta, että miten se on lähtenyt käyntiin, niin aika sekavissa merkeissä kyllä. Tai no, olihan tuo viime syksykin melko sekavaa aikaa. Mut nyt tuntuu siltä että asiat alkaa järjestymään ja menemään pikkuhiljaa eteenpäin. Ja mikä parasta, se odotetuin hetki vuodesta on edessäpäin.. kevät ja kesä, täältä tullaan! Paljon kivoja juttuja on tiedossa ja yks niistä on Espanjan reissu johon varattiin liput sunnuntaina sekä Adelen keikka Tukholmassa... Can't wait!

- K ii a -

Vuosi 2015

Viimeisiä päiviä viedään ennen uutta vuotta 2016. Tässä vaiheessa on hyvä hiljentyä miettimään että mitenkäs tää vuosi on mennyt. Mitä asioita on tapahtunut ja mistä on jäänyt parhaat muistot!

Itselläni vuosi 2015 piti sisällään jonkinlaisen elämäntapamuutoksen. Aloitin tammikuussa Bikini Challenge -dieetin, pudotin painoa noin 6 kiloa ja aloin liikkua sekä syödä terveellisemmin. Terveellinen elämäntapa vaikutti niin paljon mun hyvinvointiin, että otin sen osaksi mun elämää. Tosin en ole itseltäni kaikkea herkuttelua kieltänyt.. ja sen kyllä huomaa kun nuo pudotetut kilot ovat loppuvuotta kohti tulleet uhkaavasti takaisin. Vuosi 2016 lähtee taas liikkelle vielä kovemmalla itsekurilla!

Vuonna 2015 teimme Jonen kanssa yhteensä 22 keikkaa, eli keskimäärin pari keikkaa kuussa. Eli paljon on tullut lauleltua ja soiteltua! Ja olen kyllä maailman kiitollisin että mulla on mahdollisuus tehdä tätä hommaa ja toteuttaa itteäni tällä tavalla.

Tein myös "oikeita" töitä vuonna 2015. Asuin tampereella elokuun loppuun asti ja työskentelin myyjänä Gina Tricotissa. Nautin kyllä työn tekemisestä todella paljon. Vastuun saaminen, mukavat asiakkaat ja maailman parhaat työkaverit. Kukapa sellaisessa työpaikassa ei viihtyisi? :)

Aloitin kulttuurituotannon opiskelun ja muutin seinäjoelle asumaan. Olen viihtynyt koulussa ja ala on mielenkiintoinen. Koulu on viihtyisä ja luokkakaverit kivoja! Tosin seinäjoesta en niin kovin ole lämmennyt kaupunkina.. Pieni ikävä on tampereelle. Mutta eiköhän se tästä. Kämppä alkaa ainakin pikkuhiljaa näyttää kivemmalta.

Olen tavannut ihania ihmisiä vuoden 2015 aikana. Uudet työkaverit joita jo aikaisemmin kehuin sekä uudet koulukaverit joiden kanssa olemme nopeasti hitsautuneet yhteen. Kyllä sitä voi vaan olla onnellinen näistä ihmisistä ketä on tavannut ja ketkä ovat pysyneet rinnalla tämän vuoden aikana!

Kävin kahdella ulkomaanmatkalla; kesällä oltiin tallinnassa päivä ja syksyllä turkissa viikko. Molemmat reissut olivat onnistuneita ja niistä jäi hyvät muistot. Oltiin myös alkuvuodesta yksi yö helsingissä ja käytiin flamingon kylpylässä rentoutumassa. Festareilla tuli käytyä provinssirokissa seinäjoella ja flow festareilla helsingissä. Rytmikorjaamolla olin talkoilemassa ja katsomassa mm. Anssi Kelan, Chisun, Ismo Leikolan, Apulannan ja Sannin keikkaa.

Vuoden 2015 suurin ja ehdottomasti paras hankintani oli Macin läppäri! Tää on niin huippu enkä oo katunut päivääkään että tuhlasin tähän ison summan rahaa. Toinen hankinta oli pyörä, jonka sain yllärinä synttärilahjaksi. Sekin on ihana! Ostimme myös Jonen kanssa cajon-rummun jota käytämme keikoilla.

Kokonaisuudessaan vuosi 2015 kohteli mua hyvin! Tästä mä tykkäsin. Katotaas mitä ens vuosi pitää sisällään.. mua ehkä vähän jännittää!!